Blogit ja virtuaaliset verkot

Matti Lintulahti kirjoittaa ansiokkaassa Mediablogissaan bloggaamisen luomista virtuaalisista verkoista.

Huomioikaa erityisesti kappale, jossa puhutaan Journalismin vuosikirjaan kirjoitettavan artikkelin luonnoksen julkaisemisesta blogiin kommentoitavaksi. Palautteen ansiosta artikkelista tuli parempi kuin se olisi ollut yksin tehtynä.

Yritysblogeilla on samat mahdollisuudet luoda vastaavanlaisia virtuaalisia verkostoja, jotka antavat blogille huomattavasti lisäarvoa ja tuottavat virikkeitä sekä bloggaajalle että yritykselle kokonaisuudessaan. Tällöin on tietysti pystyttävä kohtaamaan lukijat vertaisinaan ja annettava painoarvoa heidän mielipiteilleen. Kun lukijat kokevat yrityksen olevan avoinna heitä kohti, he muuttuvat yleisöstä yhteisöksi.

ITviikko: Verkkoyhteisössä on voimaa

Sain ITviikolta luvan (kiitos Mari) julkaista yhteisöartikkelini ja aiemman Web 2.0 -haastatteluni täällä. Tässä entryssä on yhteisöartikkeli, haastattelu ilmestyy tänne lähiaikoina.

Verkkoyhteisössä on voimaa

Useat tuoreet internet-tähdet pohjautuvat yhteisöihin. Flickr tarjoaa mahdollisuuden tallettaa, jakaa ja kommentoida valokuvia, Wikipedia kilpailee vakavasti Encyclopedia Britannican kanssa laajimman tietosanakirjan tittelistä ja LinkedIn linkittää työläiset tuttavuuksien kautta koko maailman kattavaksi verkoksi.

Osataan verkottuminen Suomessakin. Habbo Hotel tarjoaa virtuaalisia hotellihuoneita teineille lähes 20 maassa ja IRC-Galleriasta löytyy melkein kaikkien pikaviestittäjien naamat ja paljon muuta sisältöä.

Näissä palveluissa yhteisö tuottaa lähes kaiken palvelussa tarjottavan sisällön, markkinoi palvelua toisilleen ja ulkopuolisille, hallinnoi palvelua yhdessä tarjoajan kanssa ja vie palvelua eteenpäin henkeä salpaavalla vauhdilla.

Palvelujen käyttömäärät ovat huikeita, ja ne ovat kaikki omalla sarallaan johtajia. Osa on jo saavuttanut aseman, jossa kilpailijoita ei enää voi syntyä suurellakaan rahalla.

Yhteisö on kasvun moottori

Mikäli palveluntarjoaja pystyy luomaan ja valjastamaan riittävän laajan yhteisön oman palvelunsa vetäjäksi, palvelu saa nopeasti etumatkaa kilpailijoihin nähden. Jos yhteisö vielä kasvaa jatkuvasti, etumatka kasvaa eksponentiaalisesti. Tällaista palvelua ei saa kiinni enää kukaan, riippumatta käytössä olevista resursseista.

Yhteisön luominen ei kuitenkaan käy tuosta vain. Pelkät kaupalliset lupaukset eivät kanna pitkälle. Kukaan ei jaksa käyttää omaa vapaa-aikaansa palkintojen tai muiden ulkoisten kannustimien vuoksi, vaan intohimo tuottaa sisältöä täytyy nousta henkilön sisältä. Yritysten täytyy löytää nämä intohimot ja kanavoida niitä yhteisön hyväksi.

Yhteisö on luonteeltaan kaoottinen olio, sitä ei voi kontrolloida. Sen käyttäytymistä voidaan yrittää ohjata haluttuun suuntaan säännöillä ja palveluntarjoajan toiminnalla. Jos yhteisö kuitenkin kokee ohjailun olevan liikaa arvomaailmansa vastaista, yhteisö hajoaa ja palvelu menettää arvonsa.

Kontrolloinnin sijaan yritysten tulisikin ennenkaikkea tarjota yhteisölle tila ja puitteet syntyä. Virtuaalinen hiekkalaatikko tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia luoda ja rakentaa yhteisölle tärkeitä asioita, esimerkiksi kattavaa tietosanakirjaa tai pikaviestigalleriaa. Kontrollista luopuminen on vaikeaa yrityksille; liiketoimintahan pitkälti perustuu ihmisten ja asioiden hallinnointiin.

Yhteisö ei välttämättä toimikaan alkuperäisten suunnitelmien mukaan ja palvelu muuttaa muotoaan tarjoajan aikeista ja toiveista riippumatta. Tällaisessa tilanteessa kyvyt punnitaan, ja voittajat kääntävät tilanteen omaksi edukseen laittamalla yhteisön lyhyen aikavälin liiketoimintansa edellä ja jatkavat palvelun kehittämistä uusista lähtökohdista. Toiset eivät taas pysty sulattamaan uutta käännettä ja palvelun annetaan näivettyä.

Yhteisö toimii myös b2b-maailmassa

Yhteisöpohjaisia palveluja on toteutettu myös b2c- ja b2b-puolelle. Esimerkiksi DreamHostin tekninen tuki pohjautuu suurelta osin käyttäjien toisilleen kirjoittamiin ohjeisiin. Näin ne pysyvät paremmin ajan tasalla ohjelmistojen päivittyessä ja sivuilta löytyy tietoa eksoottisemmistakin sovelluksista. Tällaista tietoa ei olisi tarjolla tukihenkilökunnan kirjoittamissa ohjeissa lainkaan, koska sovellusta ei tueta virallisesti.

Yritysten sidosryhmiä voidaan myös ajatella yhteisöinä, onhan heillä jo yksi yhteinen kiinnostuksen kohde - lisää on varmasti löydettävissä tutustumalla ryhmään tarkemmin. Jos yritys pystyy kehittämään yhteisöllisen palvelun jollekin sidosryhmälleen, uskollisuus yritystä kohtaan nousee tässä ryhmässä - ryhmähän voi palvelun kautta vaikuttaa yritykseen nykyisiä keinojaan paremmin. Molemmat voittavat.

Seuraavat voittajat?

Nykyiset suomalaiset yhteisöpalvelut ovat lähteneet liikenteeseen harrastusten kautta, mutta Yhdysvalloissa vastaavanlaisia palveluja synnytetään ammattimaisesti.

Mikään ei estä suomalaisia menestymästä uusillakin yhteisöpalveluilla. Aloituskynnys on matala kuluttajapuolella: tarvitaan idea tai sen poikanen, muutama osaava kehittäjä ja palvelin internet-yhteydellä. Kaikki tarvittavat ohjelmat ja työkalut ovat ilmaisia, kiitos open source -yhteisöjen.

Mikäli kehittäjät tekevät töitä hartiapankkiperiaatteella, kuukausittaiset kulut voivat olla jopa alle sata euroa.

Palvelun ideankaan ei tarvitse olla aivan loppuun asti mietitty. Palvelu avataan mahdollisimman nopeasti, alpha-versio harvoille ja valituille, beta jo useammille ja lopuksi 1.0 kaikille. Alussa käyttäjät kestävät pieniä puutteita, käyttökatkojakin ymmärretään.

Palvelun kehittämisestä blogataan jatkuvasti ja alkuvaiheen yhteisöltä otetaan vastaan kaikki mahdollinen palaute, jolloin palvelu hioutuu vastaamaan käyttäjien tarpeita. Loppu on sitten tulevaisuuden historiaa.

Kirjoittaja toteuttaa Web 2.0 -palveluja Exove Oy:ssä
Janne Kalliola

Yhteisöissä on voiman lisäksi nopeutta

Yhteisön sisällöntuottamiskyky on vaikeasti ylitettävissä sekä määrässä, nopeudessa että laadussa. Viimeisin esimerkki saatiin, kun Suomi voitti viime yönä Euroviisut.

Voitto varmistui sunnuntaina aamuyöllä noin kello 0.45. Jo kello 0.47, siis muutama minuutti tuloksesta suomen kielinen Wikipedia oli päivittynyt tilanteen tasalle. Sekä Euroviisu-sivu että Suomi Eurovision laulukilpailussa -sivu olivat päivittyneet.

Jos Wikipediaa toimittaisi palkattu henkilökunta, mitään ei olisi luultavasti tapahtunut ennen maanantaita.

Ero saattaa tuntua pieneltä, mutta se on tärkeä periaatteellisella tasolla. Kun yhteisön asiat koetaan omiksi, niihin viitsitään paneutua viikonloppuisin ja juhlapyhinäkin. Tällaista sitoutumista on vaikea ostaa rahalla tai muilla ulkoisilla houkutuksilla. Halu syntyy ihmisten sisällä.

Voiton aiheuttama tunnekuohu johti pieniin ylilyönteihin tämän vuoden voittajan nimeämisessä, mutta yhteisö rauhoitti tilanteen alle puolessa tunnissa sallimalla vain rekisteröityneiden käyttäjien muutokset ja korjaamalla tekstin Wikipedian normien mukaiseksi. Sivu avautunee parin päivän sisällä, kun enimmät höyryt on päästelty.

Myös muut kieliversiot oli saatettu ajan tasalle. Englannin kielisiltä sivuilta löytyivät myös finaalin ja semifinaalin pisteet. Sivun päivityshistoria kertoo muutoksia tapahtuneen 20.5. parin kolmen minuutin välein finaalin aikana ja voittajan selvittyä.

Artikkeli ITviikossa

Tämän päivän ITviikossa on julkaistu kirjoittamani artikkeli verkkoyhteisöistä, jotka ovat tällä hetkellä eräs kuumimmista perunoista verkossa.

Lyhyesti tiivistäen:

  • Suuri joukko tuoreista menestyvistä Internet-palveluista perustuu yhteisöllisyyteen, esimerkiksi flickr.com tai Wikipedia.
  • Palveluissa yhteisö tuottaa lähes kaiken sisällön.
  • Yhteisö myös voi hallinnoida palvelua.
  • Yhteisöpalvelun laadinnassa suurin haaste on saada yhteisö käynnistettyä ja ruokittua sen kasvua.
  • Yhteisöä ei voi kontrolloida, sitä voi yrittää ohjata haluttuun suuntaan.
  • Yhteisö luultavasti kehittyy yllättävään suuntaan ja lopputulos voi olla kaikkien kannalta paljon parempi.
  • Yhteisöpalvelut sopivat myös b2b-puolelle; yrityksen sidosryhmät ovat yhteisöjä.

Valitettavasti en löytänyt linkkiä ITviikon sivulta itse artikkeliin, joten joudutte lukemaan koko artikkelin lehdestä. Lisää tietoa saa yhteisöt-sivultamme tai suoraan minulta.

Tervetuloa / Welcome!

Tervetuloa Exoven blogiin. Blogissa on keskustellaan Web 2.0:aan ja yhteisöllisiin palveluihin liittyvistä asioista, unohtamatta kuitenkaan digitaalista mediaa ja sen erilaisia murroskohtia.

Welcome to Exove's blog. The blog is intended as a place for discussion about Web 2.0 and community services in Finland. We'll cover also some aspects of digital media and its transitions.

Most of the entries will probably be in Finnish, but we'll keep also the international audience well informed.